Voit tilata kirjan tällä lomakkeella hintaan 18:00 eur/kpl, sis. alv ja toimituskulut.
Kirjan ovh on 19:90 eur/kpl, sis. alv.
Voit ladata tästä Journalismin salat -kirjat MS Word ja PDF-muodoissa. Näitä nettikirjoja ei ole päivitetty kirjan kanssa.
Salat-I, WORD: 448 KB
Salat-I, PDF: 1.209 KB
Salat-II, WORD: 410 KB
Salat-II, PDF: 1.192 KB
|
|
Journalistiikan emeritusprofessori Esko Salminen ehti hädin tuskin syyskuun seitsemäntenä päivänä saada julkisuuteen Tampereen yliopiston tiedotusopin opetusta selvittävän uuden tutkimuksensa "Viestinnällä vallankumoukseen", kun Helsingin Sanomien kulttuuriosaston esimies Heikki Hellman riensi heti syyskuun kahdeksannen päivän lehdessä mustaamaan sen jokseenkin pelkäksi huuhaaksi.
INFORMAATIOSODAN UUSI TAISTELU
Hellman ohitti kirja-arvostelussaan tällaisia faktoja:
Kun Salminen taisteli tietään professuuriin Tampereen yliopistossa neljännesvuosisata sitten, ahersi Hellman tiedotusopin laitoksen assistenttina tekemässä tiedotusalan marxilaista vallankumousta professori Kaarle Nordenstrengin johdolla.
Hellman vaikenee omasta menneisyydestään Tampereen yliopistossa ja tempuistaan työurallaan. Hellman kritisoi Salmista väittäen, etteivät tämän näytöt väitetystä tajuntavallankumouksesta riitä.
Mukana olleena Hellman voisi hyvin koota pitävän todistusaineiston. Hän lienee liian varovainen ryhtyäkseen itse julkaisemaan selvitystä teoistaan ja toveriverkoistaan Tampereella ja sen jälkeen.
PIHTIPUTAAN MUMMOA HÖYNÄYTETÄÄN
Asioista perillä olevat lukijat tietävät kylliksi Heikki Hellmanin uran ulkoisista puitteista ymmärtääkseen, että Helsingin Sanomissa ilmestyneen kirjoituksen tehtävänä onkin ollut lukijoitten ja etenkin kuulun Pihtiputaan mummon höynäytys.
Kun Pihtiputaan muori symboloi toimituskunnalle lukijoiden yleistä tyhmyyttä, symboloi Hellmanin Heikki taas niitä toimittajakunnan jäseniä, jotka uutis- ja mielipidevirran portinvartijoina pitävät tarkkaa lukua siitä, mitä päästetään lukijoille saakka ja mistä vaietaan.
Pihtiputaan nuorista kasvatetaan Pihtiputaan muoreja, kun heille ei kerrota oikeaa tietoa tapahtumien kulusta.
Asioista perillä oleva lukijakunta ja Helsingin Sanomiin kirjoittavat avustajat ymmärsivät heti Hellmanin kirjoituksen ilmestyttyä, että Esko Salmisen tutkimuksesta ei pidä ryhtyä keskustelemaan.
Salminen tarjoaa hyvää materiaalia kirjassaan Viestinnällä vallankumoukseen. "Demokraattisen toimittajakoulutuksen" aika 1960-luvulta 1980-luvulle. (Edita 2004. 353 sivua.) Materiaalin pohjalta voitaisiin aloittaa yksityiskohtainen keskustelu vasemmistoradikaaleista mediassa ja mediaopetuksessa.
KESKUSTELU TAISTOLAISISTA TORJUTAAN
Kun Helsingin Sanomien kulttuuriosasto tyrmää kirjan, ei kukaan muu tohdi ryhtyä enää puolustamaan sitä, ei edes keskustelemaan siitä, koska sellainen haaste voisi sulkea lehden sivut haastajan kirjoituksilta.
Heikki Hellman teki Esko Salmisen kirjalle sen, minkä Helsingin Sanomat kovin usein tekee monille sellaisille asioille, kirjoille, ilmiöille ja henkilöille, joita Helsingin Sanomat tai osa sen toimituskuntaa ja omistajia haluavat mustata. Ellei kirjoista ja ihmisistä voida kokonaan vaieta, niistä julkaistaan niin tekopyhä ja härski vääristely, ettei kukaan enää tohdi palata asiaan.
Tällä kertaa Heikki Hellman haittaa kirja-arvostelullaan yrityksiä avata keskustelua vasemmistoradikaaleista, jotka ihailivat Stalinia ja pystyivät takavuosien Suomessa äänekkääseen epädemokraattisen vallankumouksen yritykseen. Hellman tekee palveluksen omalle viiteryhmälleen, diktatuuriin tähdänneille marxilaisille, kun hän saa Helsingin Sanomien sivut taas kertaalleen suljetuiksi myös Salmisen kirjaa ja sen aihepiiriä koskevalta keskustelulta.
Tampereen yliopistossa Hellman riehui Yhdysvaltojen tiedotusimperialismia vastaan marxilaisen tajuntavallankumouksen edistämiseksi. Hänellä on ollut hyvää onnea, koska Helsingin Sanomissa hän pystyy nyt edistämään oman viiteryhmänsä mielipideimperialismia.
EPÄREHELLINEN ISO LEHTI
Helsingin Sanomien toistuva epärehellisyys tunki lehden sivulta silmille Heikki Hellmanin kirjoituksessa. Iso lehti manipuloi yleistä mielipidettä. Heikki Hellmanin edustama toimittajajoukko käyttää hyväkseen laajennettua sananvapautta, kun se peittelee tosiasioita. Sama menettely toistuu vähän väliä.
Heikki Hellman on varmistanut oman työsuhteensa isossa lehdessä. Hänen vaimonsa Heidi Köngäs on kirjoittanut lehdessä mahtavan ylistyksen lehden pääomistajasta ministeri Aatos Erkosta. Köngäs kuvasi Erkkoa kauneimmin laatusanoin, joita suurenmoiselle lehdenomistajalle voidaan varata. Sellaisen kirjoituksen ilmestyttyä kirjoittajan mies voi tehdä lehdessä mitä tahansa, myös totuudelle.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA
Helsingin Sanomien toimintatapoja selostaa myös Martti Valkonen kirjassaan SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA. (Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy. Keuruu 2003) Kirjasta käy ilmi, miten osa suomalaista mediaa ja etenkin Helsingin Sanomat vaikenee tosiasioista ja uutisista tai vääristelee niitä saadakseen itselleen hyötyä muun yhteiskunnan kustannuksella.
Kun Esko Salmisen kirja on tiedemiehen viileää analyysia, on Martti Valkosen kirja toimittajan avoin kertomus ja analyysi median jokapäiväisestä työstä ja vallankäytöstä. Siinä median omien etujen ajaminen voittaa yhteiskunnan ja lukijoiden edut.
Klikkaa Martti Valkosen kotisivulle osoitteeseen www.journalismi.info saadaksesi lisää tietoa tavoista, joilla Pihtiputaan muoria ja Pihtiputaan nuoria - kaikkia meitä lukijoita - jymäytetään isossa sanomalehdessä tuon tuostakin.
Helsingin Sanomat contra isä ja poika Vanhanen
13.08.2004:
Emeritusprofessori Tatu Vanhasen huomiota herättäneessä lehtihaastattelussa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä on kyse journalismin ongelmista, eikä rasismista tai yllytyksestä etniseen vihaan kansanryhmiä kohtaan.
Lehtikirjoitus oli olevinaan tiedemiehen haastattelu, mutta käytännössä se oli tehty tavalla, jossa pääministeriä vastaan suunnattiin poliittinen hyökkäys hänen ikääntyneen isänsä kautta. Kirjoituksen alkukaneetista ja kuvailuista nousee epäeettisen ja epäjournalistisen tavoitehakuisuuden maku.
Torstaina 12.08 julkaistuista lukuisista lausunnoista pääministeri Matti Vanhasen näyttää osuneen täsmällisesti maaliin. Sen sijaan Julkisen sanan neuvoston Jsn:n aiemman puheenjohtajan professori Olli Mäenpään lausunto oli yhtä vajavainen ja väärin ymmärtävä kuin työministeri Tarja Filatovinkin.
Median valta on Suomessa niin suuri, ettei edes pääministeri saati muut kommentoijat tohtineet sanoa suoraan, että iso sanomalehti oli ryhtynyt käyttämään sananvapautta epäeettisesti. Pääministeri Vanhanen toi asian esille diplomaattisesti. Hän viittasi jutun alkusanoihin, joissa tohdittiin vihjata, että pääministerillä on miettimistä isänsä puheissa.
Professori Mäenpää puolestaan pohti sananvapauden ja tieteen rajoja ja kiitti sanomalehteä tärkeän teeman tuomisesta keskusteluun. Mäenpää ohitti kokonaan asian journalistisen puolen, vaikka Jsn:n aiempana puheenjohtajana hänen pitäisi olla journalismin etiikan asiantuntijoita.
Mäenpään olisi odottanut tarttuvan tiukasti kirjoituksen epäeettisyyteen, jossa isän ikääntymistä käytettiin lyömäaseena poikaa vastaan. Julkisen sanan neuvosto on kuitenkin sanomalehtien kustantajien ja päätoimittajien etujärjestö. Se ei kritisoi lehtiä. Se kritisoi niitä, jotka kritisoivat lehtiä.
Ministeri Filatov taas otti rasismiväitteet täysin nimellisarvostaan. Hän ei liene lukenut koko kirjoitusta, koska hän ei puhunut halaistua sanaa journalistisista vaatimuksista.
Kirjoitus ei ollut niin taitava, että sen kömpelyydet olisivat peittyneet näkyvistä. Toimittaja lateli tekstissä eri lähteistä haettuja tietoja, mutta hän ei kysynyt niihin Vanhasen kommentteja. Jatkokysymykset jäivät tekemättä tai ainakaan niistä ei kirjoitettu jutussa. Se oli lehden kannalta onnetonta, koska se paljasti salaiset tavoitteet. Työ jäi puolitiehen tavalla, jossa emeritusprofessoria ei testattu eikä punnittu, vaan vain pilkattiin. Ainoa selitys voi olla, että varsinaisena maalina oli pääministeri Vanhanen.
Kirjoitus ei ole myöskään vahinko. Kuukausiliitteen tekstit kulkevat toimituksessa monien käsien kautta ja jokainen juttu tarkastetaan useaan kertaan huolellisesti. Kirjoitus on täysin harkittu hyökkäys.
Sanomalehti leimasi pääministerin tekemällä puolivillaisen haastattelun tämän ikääntyneestä isästä. Sellainen oli tapana neuvostojournalismissa, kun toisinajattelijoita ja poliittisia vastustajia haluttiin leimata. Läntinen moniarvoinen journalismi olisi edellyttänyt neutraalia haastattelua. Sen pohjalta päätoimittaja olisi voinut kirjoittaa pääkirjoituksen tai pakinan, jossa lehti olisi tuonut ilmi kantansa pääministerin isän ansioista ja puutteista.
Suomalainen media on noudattavinaan läntisiä journalismin periaatteita, mutta melkoinen osa mediaa todellisuudessa rikkoo niitä. Helsingin Sanomat harjoittaa toistuvasti puolivillaista journalismia, vaikka lehdellä on resursseja olla halutessaan jopa erittäin hyvä.
---
Helsingin Sanomien tahallisen outo käyttäytyminen ei ole uutta kotimaisen median piirissä. Toimittaja Martti Valkosen tuore kirja SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA kertoo monin esimerkein tavoista, joilla media manipuloi yleisöä ja edistää omia etujaan muun yhteiskunnan kustannuksella.
Kirjan kirjoittaja Martti Valkonen on työskennellyt journalistina 40 vuotta ja siitä 16 vuotta Helsingin Sanomien toimittajana, muun ohella kirjeenvaihtajana Moskovassa ja lehden pääkirjoitustoimittajana. Kirja antaakin avoimen kuvan lehden työmenetelmistä ja monista salaisuuksista, joilla lehti tavoittelee entistä enemmän valtaa ja omaisuutta muun yhteiskunnan kustannuksella.
Kirja on käytännön opaskirja sanoma- ja aikakauslehtien lukemiseen. Lehdet torjuvat kritiikin ja nostavat itsensä kaiken arvostelun yläpuolelle. Arkinen totuus lehtien toiminnasta on erittäin tyly. Lukemalla SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA tiedät paljon enemmän tavoista, joilla lehdistö manipuloi muuta yhteiskuntaa kerätäkseen itselleen voittoja ja valtaa muiden kustannuksella.
Kirjaa on myytävänä kirjakaupoissa. Se on saatavilla useissa kirjastoissa. Ohjevähittäishinta on 19.90 euroa kaupoissa. Sen voi myös tilata sähköpostin avulla 18.00 euron hintaan.
Kirjaan kannattaa tutustua. Sen jälkeen lukijat ovat aiempaa vähemmän manipuloivan lehdistön armoilla.
Kirjan kaksi ensimmäistä osaa voidaan lukea internetissä osoitteessa www.journalismi.info, mutta painettu versio on uusi, päivitetty ja internet-versiota laajempi.
Kirjan kustantaja Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy on kustantanut lukuisan määrän suosittuja matkaoppaita eri puolilta maailmaa. Karjala-matkaoppaista on tullut kustantajan erikoislaji.
Lahjaksi ylioppilaille, opintojaan suunnitteleville tai koulunsa päättäville lehdistöstä ja mediasta kertova kirja. Siinä on oiva annos kriittistä ja viihteellistä yhteiskunnallista tietoa.
Jos perheesi nuori ylioppilas aikoo toimittajaksi tai muualle mediaan, on paras lahja hänelle kirja SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA.
Kirja varmistaa sen, etteivät ylioppilaat joudu liian helposti petetyiksi, jos he suunnittelevat elämänuraa toimittajina tai valokuvaajina.
Se repäisee auki journalismin salat ja median olemuksen.
Se paljastaa lehdistön viihteellisyyden ja omistajien mahdollisuuden mielivaltaan ja oman edun tavoitteluun muun yhteiskunnan kustannuksella.
Se kertoo, että kaikille kuuluvasta jokamiehen oikeudesta ja perusvapaudesta, sananvapaudesta, on tehty omaisuusarvo.
Se tukee idealismia ja kritisoi sananvapaudella rahastajia.
Kirja kertoo juuri ne asiat, jotka alalle aikovien on hyvä tietää ja syytä ymmärtää.
Ei ole pahitteeksi tietää mahdollisten tulevaisuuden työpaikkojen huonoista puolista ja mustista salaisuuksista paljon mainostettujen hyvien puolten ja mainioiden etujen ohella.
Oivaltava nuori ylioppilas pystyy kirjan avulla miettimään myös mitalin toista puolta. Hän voi hyödyntää laajennettua sananvapautta ja ryhtyä tahkoamaan rahaa perustamalla viihdelehtiä arvostelukyvyttömille ihmisille.
Media on ainoa itse itsensä arvostelun yläpuolelle kohottanut tuotannonhaara. Median parissa pystyy vuolemaan kultaa, jos ei liikoja välitä eettisistä arvoista. Kaikkia muita tuotannonaloja valvovat ulkopuoliset mutta media valvoo itse itseään.
Kirjaa on saatavissa kirjakaupoista ja sen voi tilata postitse alla olevien ohjeiden mukaan. Tilaamalla heti ehdit saada kirjan ylioppilasjuhlaan.
Neljä vuosikymmentä toimittajana kotimaassa ja ulkomailla toimineen Martti Valkosen kirjoittama SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA on saatavana kirjakaupoista. Kirjassa on 271 sivua. Ovh. on 19,90 euroa. Kirjaa voi tilata oheisen ohjeen mukaan ja hinta 18.00 euroa sisältää postikulut.
Onko Suomen historiassa jotakin vaarallista?
Suomalaisia on toistuvasti varoitettu koskemasta historiaan:
- Urho Kekkonen esti suomalaisia selvittelemästä esimerkiksi inkeriläisten palauttamista Neuvostoliittoon sodan jälkeen.
- Mauno Koivisto kielsi puhumasta esimerkiksi Tarton rauhasta ja Karjalan menettämisestä Neuvostoliitolle.
- Nyt Tarja Halonen on vuodenvaihteen aikoihin haastattelussa kohteliain sanankääntein esittänyt toivomuksen, etteivät suomalaiset selvittelisi ainakaan totuuskomissioita perustamalla Urho Kekkosen kauden aikaisia tapahtumia, siis Suomen ja meidän suomalaisten omia vaiheita, omaa historiaa.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA -niminen uusi kirja kyselee sopimuksia, joiden nojalla Koivisto kutsui inkerinmaalaisia Suomeen. Kirja osoittaa syitä, joiden takia Halonen ei halua, että Kekkosen aikaa tutkitaan.
Suomettumisen aika on presidenttien mielestä epäsuotava tutkimuskohde. Suomen lehdistö on noudattanut ja yhä noudattaa kiltisti presidenttien toivomuksia.
Lehdistö toteuttaa vallanpitäjien toivomuksia: Suu kiinni ja olkaa nöyriä!
Suomen media harjoittaa vaikenemista ja asian sijaan julkaisee viihdettä. Suomalaiset toimittajat pelkäävät poliitikkoja ja näiden antamia rangaistuksia. Toimittajat kavahtavat putoamista kultapossukerhosta. Siksi he eivät tutkiskele poliitikkojen tekemisiä, kieltoja ja käskyjä.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA -niminen kirja käsittelee näitä asioita ja pohtii suomalaisen median arkuutta, laiskuutta ja hyötymistä muun yhteiskunnan kustannuksella.
Lehdistöllä ei ole tuotevastuuta. Lehdet käyttävät laajennettua sananvapautta ilman vastuuta. Media oli aiemman yhteiskunnallisen työnjaon puitteissa vallanpitäjien vahtikoira mutta nyt se on liittoutunut vallanpitäjien kanssa ajamaan omia taloudellisia etujaan muun yhteiskunnan kustannuksella.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA kertoo, miten Helsingin Sanomat jätti julkaisematta suuret uutiset siitä, että Sanoma-taloon eduskunnan edessä lisättiin kesken rakentamisen kahden kerroksen verran korkeutta siten, että lehtiyhtymän pääomistaja Aatos Erkko on istuskellut kerroksessa, jota ei oikeastaan saisi olla lainkaan olemassa.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA kertoo, miten taistolainen toveriverkko ja siihen kuuluvat toimittajat yhä valvovat suurta osaa Ylen ohjelmistosta ja vaikuttavat syvästi monien lehtien sisältöön. Mediassa toveriverkon ote on säilynyt, koska monien lehtien omistajat ovat tehneet taistolaisten kanssa epäpyhän allianssin ja pitävät näitä työssä vaikka nämä vääristelevät uutisvirtaa ja maailman tapahtumia.
SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA on olennaisesti laajennettu painos aiempaa internet-kirjaa JOURNALISMIN SALAT, joka on edelleen alkuperäisenä, suppeampana versiona luettavissa osoitteessa www.journalismi.info. Painettuna kirjana ilmestynyt SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA sisältää lisäksi uuden kolmannen osan, jossa pohditaan suomalaisen median arvoja ja niiden muuttumista aivan toisenlaisiksi.
Neljä vuosikymmentä toimittajana kotimaassa ja ulkomailla olleen Martti Valkosen kirjoittama SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA on saatavana kirjakaupoissa.
Kirja ilmestyi 07.11.2003 ja sen kustantaja on Suomalainen Matkaopas SMFG Oy. Kirjassa on 271 sivua. Ovh. on 19,90 euroa. Kirjaa voi tilata oheisen ohjeen mukaan ja hinta 18.00 euroa sisältää postikulut.
|
